vero-Alankomaat

Pohjan eroosio ja voitonsiirto (BEPS)

Hollannin jäsenyys taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) on ennakkoedellytys sen aktiiviselle osallistumiselle OECD: n voitonsiirron ja pohjan eroosion (BEPS) vastaiseen hankkeeseen. BEPS: stä on päästy sopimukseen OECD: ssä, ja kaikki jäsenet ovat sitoutuneet sen toteuttamiseen. Siksi Hollannin on annettava lainsäädäntö vastaavasti.

Hankkeelle antaman tuen seurauksena maa on muuttanut innovaatiorasiajärjestelmää verolainsäädäntössään, joka on voimassa 1: stä.st tammikuuta, 2017. Holland on hyväksynyt ns. Monenvälisen välineen huolimatta varauksistaan ​​tiettyihin kohtiin.

Siirtohinnoitteluasiakirjat ja CbC-raportointi, master- ja paikalliset tiedostot

OECD: n täytäntöönpanokokonaisuus maakohtaisesta raportoinnista on esimerkki BEPS: ään liittyvästä lainsäädännöstä. Raportointivaatimukset on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi osallistuvien maiden veroviranomaisten suorittamaan riskinarviointiin.

OECD: n raportin mukaan monikansallisten yritysten (MNE), joiden liikevaihto on ≥ 750 miljoonaa euroa, on toimitettava CbC-raportit valtioissa, joissa niiden perimmäiset emoyhtiöt asuvat. Sitten paikallisten veroviranomaisten on vaihdettava saatuja tietoja muiden sopimukseen osallistuvien maiden viranomaisten kanssa tällaisten raporttien keskinäistä vaihtoa varten.

Lisäksi viimeistelty OECD-raportti vaatii jokaista monikansallisessa yritysneuvossa olevaa yritystä pitämään paikallisen ja perustiedoston hallinto-osastollaan. Päätiedostot sisältävät tietoa siirtohinnoittelusta koko yrityksessä, ja paikalliset tiedostot esittävät paikallisen yrityksen liiketoimet yrityksen sisällä. Kaikkien ilmoitettujen tietojen on oltava ehdottoman luottamuksellisia, eivätkä ne ole julkisesti saatavilla.

Holland on antanut lainsäädännön, jolla pannaan täytäntöön CbC-raportointipaketti ja joka vastaa siinä määrättyjä menetelmiä ja järjestelmiä. Lisäksi hollantilaisia ​​yrityksiä, joiden kokonaisliikevaihto on ≤ 50 miljoonaa euroa, vaaditaan myös pitämään pää- ja paikalliset asiakirjat.

Kuten edellä todettiin, vain monikansallisten yritysten emoyhtiöt ovat velvollisia toimittamaan CbC-raportit. Jokaisen monikansalliseen yritykseen kuuluvan hollantilaisen yrityksen, jonka liikevaihto on yhtä suuri tai suurempi kuin 750 miljoonaa euroa, on lähetettävä verohallinnolle ilmoitus, jossa ilmoitetaan, toimittaako korvike vai lopullinen emoyhteisö CbC-raportin. Vaihtoehtoisesti sen on ilmoitettava, mikä yhteisö toimittaa raportin ja missä se asuu verojen maksamista varten. Määräaika ilmoituksen lähettämiselle on tilikauden lopussa.

Lisäksi hollantilaisten yritysten, joiden on toimitettava CbC-raportit, on toimitettava ne viimeistään 12 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Perus- ja paikalliset asiakirjat olisi saatettava saataville yritysten hallintoyksiköissä veroilmoitusten jättämiselle asetetussa määräajassa.

Direktiivi veronkierron vastaisista käytännöistä

Euroopan unioni antoi heinäkuussa 2016 direktiivin 2016 / 1164, jolla vahvistetaan säännöt veronkierron vastaisista käytännöistä, jotka vaikuttavat suoraan sisämarkkinoiden toimintaan. Se sisältää useita toimenpiteitä veronkierron torjumiseksi. Ne liittyvät poistumisverotukseen, korkovähennyskelpoisuuteen, väärinkäytösten torjuntaan ja määräysvallassa oleviin ulkomaisiin yrityksiin.

Direktiivissä säädetään myös säännöistä, joilla puututaan EU: n jäsenvaltioiden eroihin, jotka johtuvat hybridiyksiköiden tai välineiden käytöstä. Sen säännökset on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa joulukuusta 31, 2018 alkaen, ja niitä on sovellettava tammikuusta 1, 2019. Poistumisverotussäännöstä on poikkeus, joka saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä joulukuusta 31, 2019 ja jota sovelletaan tammikuun 1, 2020. EU: n jäsenvaltiona Hollannin on myös pantava täytäntöön direktiivi.

Euroalue-Sepa
Neuvoston direktiivin (EU) 2016 / 1164 säännösten lisäksi EY ehdotti sääntöjä jäsenvaltioiden ja EU: n ulkopuolisten maiden välisistä ristiriitaisuuksista suunnitelmassaan Euroopan verouudistukseksi. Neuvoston direktiivi (EU) 2017 / 952 annettiin direktiivin (EU) 2016 / 1164 muuttamisesta hybridi-erojen osalta kolmansien maiden kanssa hyväksyttiin toukokuussa 29, 2017. Vielä on epäselvää, kuinka Hollanti panee täytäntöön nämä kaksi direktiiviä.

Yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja (CCCTB) -hanke

Komission verouudistusehdotus sisältää pakollisen CCCTB: n jäsenvaltioille, alkaen 2021. Tämä projekti on hyvin samankaltainen kuin 2011: n ehdotus CCCTB: n käyttöönottamiseksi. Sen tavoitteena on saavuttaa yritysverotuksen yhdenmukaistaminen EU: ssa ja tarjota kaava yritysten tulojen jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken. CCCTB-projekti on kaksivaiheinen lähestymistapa. Ensimmäinen ehdotettu askel on ottaa käyttöön yhteinen yhtiöveropohja alkaen 2019. Tavoitteena on yhdenmukaistaa CTB: n laskenta MS: n välillä.

On vielä nähtävissä, tukevatko jäsenvaltiot yhtiöveropohjaehdotuksia ja milloin ja miten ne pannaan täytäntöön EU: n tasolla, mikä johtaa uuden Alankomaiden lainsäädännön laatimiseen. CTB on joka tapauksessa vakava keskusteluaihe verotuksen suhteen EU: ssa.

Valtiontuki

EY aloitti äskettäin tutkimuksen siitä, onko erityistä verosopimukset yritysten ja kansallisten viranomaisten välillä rikkovat EU: n valtiontukisäännöksiä. EY on jo päätellyt, että jotkut harkituista vero päätökset edustavat laitonta valtiontukea. Tällainen johtopäätös on tehty myös Hollannissa tehdystä veropäätöksestä. Osavaltion hallitus on valittanut päätöksestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen.

On odotettavissa, että EY tarkastelee myös muita verosopimuksia. Komissio on kuitenkin erityisesti huomauttanut, että Hollannissa ei odoteta olevan järjestelmällisiä väärinkäytöksiä veropäätöksissä. Maan hallitus on sitä mieltä, että yleinen verotuspäätöksen käytäntö sulkee pois valtiontuen, mikäli päätökset ovat kansallisen verolain mukaisia. Veropäätösten tarkoituksena on tarjota veronmaksajille parempaa varmuutta.

Tarvitsetko lisätietoja tai juridista apua? Ota yhteyttä.